kaikukortti kuvituskuva

Tekstin koko

Kielivalinta

Kaikukortin käyttöönotto alueella

Alue kuten kunta tai kaupunki, tai seutukunta/maakunta, voi ottaa Kaikukortin kokeiluun ja käyttöön ainoastaan tekemällä yhteistyötä Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun kanssa. Kaikukortin kokeilun ja käyttöönoton valmistelua ja ylläpitoa varten kannattaa muodostaa pieni paikallinen työryhmä tai työpari, jossa on mukana työntekijä tai työntekijöitä sekä kunnan kulttuuripuolelta että paikalliselta sote-puolelta (ja/tai hytepuolelta).

On tärkeää, että sekä kulttuuri-puoli että sote-puoli (ja/tai hyte-puoli) osoittavat henkilön tai henkilöitä valmistelemaan Kaikukortti-kokeilua. Tämä lisää sote- ja kulttuurialan välistä yhteistä omistajuutta Kaikukortista.

Muistattehan ottaa yhteyttä Kaikukortin tuki -ja kehittämispalveluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun alueellanne suunnitellaan Kaikukortin käyttöönottoa! Kaikukortti-kokeilu valmistellaan aina yhdessä tuki- ja kehittämispalvelun kanssa.

Miksi ottaisimme Kaikukortin käyttöön alueellamme?

Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellisia resursseja osallistua kulttuuripalveluihin. Köyhyys on ongelma, josta ei ehkä puhuta tarpeeksi.

Työkalu yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Kaikukortti on konkreettinen ja helppo työkalu, joka edistää yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin.

Kaikukorttia voi hyödyntää keinona ohjata kulttuuriin suunnattua julkista tukea kohdistumaan toimintaan, joka on kaikkien, ei ainoastaan hyvinvoivan väestöryhmän ulottuvilla.

Kaikukortti vastaa hyvin uuteen lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta. Kaikukortti on mainittu TEAviisarissa. Tavoitteena on, että Kaikukortti toimii yhtenä työkaluna kulttuuritoiminnan viemisessä mukaan muun muassa

  • kuntien hyvinvointikertomuksiin
  • alueellisiin kulttuurihyvinvointisuunnitelmiin
  • kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin
  • kuntien ja maakuntien hyte-ryhmien työskentelyyn.

Kaikukorttia voi hyödyntää myös yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Kaikukortti tuo mukanaan konkreettisia rakenteita sote- ja kulttuurialan yhteistoimintaan.

Hyötyjä sote-, hyte- ja kulttuuritoimijoille

Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kannalta Kaikukortti voi tukea asiakkaiden sosiaalista kuntoutusta sekä edistää asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta.

Kulttuuritoimijoille Kaikukortti-toiminnassa mukana oleminen on mahdollisuus esimerkiksi tavoittaa uusia kävijöitä ja edistää saavutettavuutta. Kaikukortti-verkostossa on yli kaksisataa erilaista pientä ja suurta, yksityistä ja julkista kulttuuritoimijaa, jotka ovat mukana toiminnassa hyvän tahdon eleenä. Viime aikoina myös monet urheilutoimijat ovat lähteneet mukaan Kaikukortti-toimintaan.

Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Kulttuuria kaikille palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Kaikukortin käyttöönottoprosessi on pyritty mallintamaan niin, että Kaikukortin käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa uusille alueille. Alue saa valmiita materiaaleja ja käytännön tukea toiminnan aloittamiseen ja ylläpitämiseen Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelusta. Kaikukorttia kehitetään digitaalisesti luettavaksi esimerkiksi tilastojen keräämisen helpottamiseksi.

Toivomme, että kulttuuriala suuntaa katseensa köyhyyteen ja että sosiaali- ja terveysala sekä kuntien hyvinvointiala suuntaa katseensa kulttuurihyvinvointiin. Kaikukortin avulla voimme lisäksi kiinnittää huomiomme kulttuurisiin oikeuksiin.

Kaikukortti kiinnostaa!

Kaikukortti on käytössä jo yli 30 paikkakunnalla ja korttia voi käyttää kaikilla Kaikukortti-alueilla. Yhtenäisessä mallissa on etuja. Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli perustuu yhdenvertaisuuteen ja Kaikukortin kohderyhmän oikeuteen osallistua kaikille yhteiseen kulttuurielämään. Kaikukortti-verkoston kumppanit sitoutuvat yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja Kaikukortti-toiminta on siten selkeää myös asiakkaan näkökulmasta.

Haluatko pitää hissipuheen Kaikukortista?

Kiinnostuitko Kaikukortista? Haluatko esitellä Kaikukorttia lyhyesti eri toimijoille?

Voit tulostaa ohesta Kaikukortin hissipuheen, joka on tarkoitettu kenelle vain kiinnostuneelle.

Hissipuhe Kaikukortista [DOCX]
Hissipuhe Kaikukortista [PDF]

Voit lisäksi tulostaa vaikkapa esitteen Kaikukortista.

Kaikukortin käyttöönotto on helppoa

Kaikukortti-toiminnan aloittaminen on helppoa: Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu on julkaissut oppaan Kaikukortti-kokeilua varten, ja se tukee alueita Kaikukortin kokeilussa ja käyttöönotossa. Kaikukortti-kokeilun aloittamiselle on mietitty selkeät askeleet.

Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu tuottaa lisäksi toimintaan liittyviä materiaaleja, kuten Kaikukorttien mallipohjat, valtakunnalliset asiakasesitteet, työntekijöiden perehdytysmateriaalit ja Kaikukortti-käsikirjat sekä kortinjakajille että kulttuurikohteille. Kaikukortin visuaalisen ilmeen graafiset elementit ja InDesign-pohjat saa maksutta käyttöön Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelusta paikallisen Kaikukortti-viestintämateriaalin tuottamista varten.

Kaikille kulttuuria Kaikukortilla – Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon [DOCX]
Kaikille kulttuuria Kaikukortilla – Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon [PDF]

Ohjeita ja ideoita Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon on erityisesti oppaan luvussa 4: Miten Kaikukortin voi ottaa kokeiluun ja käyttöön omalla alueella. HUOM! HUOM.! Oppaan luvut 3, 4 (seitsemäs askel), 5, 6 sekä liite 1 eivät ole ajan tasalla. Ajantasaiset materiaalit ovat saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli
Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille
Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille
Kaikukortti-esitteen valmis tekstipohja
Kaikukortin InDesign-mallipohjat ja graafiset materiaalit

Kaikukortti-kokeilun askeleet

  1. Kaikukortin esittelytilaisuus
  2. Paikallinen työryhmä
  3. Koulutus paikalliselle työryhmälle
  4. Aloitustyöpaja kiinnostuneille sote- ja kulttuurialan toimijoille
  5. Kokous ja sitoumukset Kaikukortti-kokeilun toimijoille
  6. Paikallisista tilastoista huolehtiminen
  7. Kaikukortin painaminen ja paikallisen viestintämateriaalin tuottaminen
  8. Perehdytys Kaikukortti-verkoston työntekijöille
  9. Kaikukortin jakamisen aloittaminen
  10. Paikalliset palautekokoukset ja -kyselyt

Seuraava askel: Kaikukortti-toiminnan pysyvä ylläpito

Kaikukortin kustannuksista

Kaikukortin koordinointi- ja ylläpitomalli on pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi. Kustannukset tulevat käytännössä kokeilun valmisteluun ja toiminnan ylläpitoon menevästä työajasta ja viestintämateriaalin tuottamisesta. Mukana oleville kulttuurikohteille ei ainakaan toistaiseksi korvata Kaikukortilla hankittuja lippuja ja kurssipaikkoja.

Kokeilun valmisteluun kannattaa varata 1–2 henkilön osittaista työaikaa noin 3–6 kuukauden valmistelujaksolle. Myös kokeilun aikana kannattaa varata työaikaa ainakin yhdeltä henkilöltä.

Kun Kaikukortti otetaan kokeilun jälkeen käyttöön, vaadittava työaika vähenee. Käytettävä työaika riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon alue haluaa panostaa korttiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Työajan lisäksi hyvin kohtuullisia kustannuksia syntyy Kaikukortin viestintämateriaalin kääntämisestä ja painamisesta, esimerkiksi 1 000–4000 euroa riippuen alueen koosta.

Kuka ottaa kopin Kaikukortti-kokeilusta?

Kunta, seutukunta tai vaikka kokonainen maakunta voi ottaa Kaikukortin käyttöön. Mukana koordinoinnissa voi olla alueellinen sote.

Kaikukortti voi toimia osana kunnan ja alueen työtä asukkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vaikka Kaikukortti-kokeilu voi olla kevyempi valmistella maantieteellisesti yhden kunnan alueella, kannustamme miettimään mahdollisuuksia myös seutukunnalliseen ja maakunnalliseen kokeiluun. Toisaalta kokeilun jälkeen on mahdollista laajentaa Kaikukortti-toimintaa muihin lähikuntiin.

Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Tuki- ja kehittämispalvelun roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen ja ylläpitoon liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.

Sitoutuminen toimintaan

Kaikukortti-toiminnassa mukana oleva alue sitoutuu Kaikukortti-toiminnan periaatteisiin ja toiminnan paikalliseen koordinoimiseen.

Kaikukortti-toiminnassa tehdään kahdenlaisia sitoumuksia. Alue tekee kumppanuussitoumuksen Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun kanssa. Kumppanuussitoumuksen tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenmukainen ja toimiva Kaikukortti-toiminta sekä tuki eri Kaikukortti-alueille Kaikukortti-toiminnan koordinoinnissa.

Lisäksi alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät Kaikukortti-kokeilun ajaksi sitoumuksen yksittäisten Kaikukortti-kumppaneiden kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle. Jos ja kun toiminta jatkuu kokeilun jälkeen, sitoumuksia kokeilussa mukana olleiden paikallisten toimijoiden kanssa ei enää tarvita, mutta uusien kumppaneiden kanssa sitoumukset tehdään.

Keitä mukaan?

Paikalliset vastuutahot kokoavat paikallisen Kaikukortti-verkoston. Yleensä verkostossa on mukana laaja joukko erilaisia julkisia sote- ja kulttuuritoimijoita. Kaikukortin periaatteisiin kuuluu se, että paikallisessa Kaikukortti-verkostossa on mukana myös kolmannen sektorin toimija tai toimijoita ainakin Kaikukortin jakajina ja myös kulttuurikohteina.

© 2020 Kaikukortti
webDesign: Mekanismi »