Kaikukortin käyttöönotto alueella

Alue (kunta ja mahdollinen hyvinvointialue), voi ottaa Kaikukortin kokeiluun ja käyttöön ainoastaan tekemällä yhteistyötä Kaikukeskuksen – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun kanssa. Kaikukortin kokeilun ja käyttöönoton valmistelua ja ylläpitoa varten kannattaa muodostaa pieni paikallinen työryhmä tai työpari, jossa on mukana työntekijä tai työntekijöitä sekä kunnan kulttuuripuolelta että paikalliselta sote-puolelta (ja/tai hyte-puolelta).

On tärkeää, että sekä kulttuuri-puoli että sote-puoli (ja/tai hyte-puoli) osoittavat henkilön tai henkilöitä valmistelemaan Kaikukortti-kokeilua. Tämä lisää sote- ja kulttuurialan välistä yhteistä omistajuutta Kaikukortista.

Muistattehan ottaa yhteyttä Kaikukeskukseen – Kaikukortin tuki -ja kehittämispalveluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun alueellanne suunnitellaan Kaikukortin käyttöönottoa! Kaikukortti-kokeilu valmistellaan aina yhdessä Kaikukeskuksen kanssa.

Sisällys

1. Miksi ottaisimme Kaikukortin käyttöön alueellamme?
2. Kaikukortti kiinnostaa! – Haluatko pitää hissipuheen Kaikukortista?
3. Kaikukortin käyttöönotto on helppoa
4. Kaikukortti-kokeilun askeleet
5. Kaikukortin kustannuksista
6. Kuka ottaa kopin Kaikukortti-kokeilusta?
7. Keitä mukaan?

1. Miksi ottaisimme Kaikukortin käyttöön alueellamme?

Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta kaikilla ei kuitenkaan ole taloudellisia resursseja osallistua kulttuuripalveluihin. Köyhyys on ongelma, josta ei ehkä puhuta tarpeeksi.

Ohessa on koottuna Kaikukortin mahdollisia hyötyjä ja vaikutuksia alueellisesti ja kansallisesti: 
Kaikukortin hyötyjä ja vaikutuksia, päivitetty 13.3.2023 [PDF]
Kaikukortin hyötyjä ja vaikutuksia, päivitetty 13.3.2023 [DOCX]

Alla on kirjoitettu esimerkkejä siitä, miksi Kaikukortti kannattaa ottaa käyttöön.

Työkalu yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Kaikukortti on konkreettinen ja helppo työkalu, joka edistää yhdenvertaisuutta, saavutettavuutta sekä terveyttä ja hyvinvointia kulttuurin keinoin.

Kaikukorttia voi hyödyntää keinona ohjata kulttuuriin suunnattua julkista tukea kohdistumaan toimintaan, joka on kaikkien, ei ainoastaan hyvinvoivan väestöryhmän ulottuvilla.

Kaikukortti on yhä enemmän osa enemmän osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakirjoja ja suunnittelua, esimerkiksi:

• opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali-ja terveysministeriön kulttuurihyvinvoinnin yhteistyöryhmä Taiku 3:n tilaama MDI:n kulttuurihyvinvoinnin loppuraportti,
• työkalu elintapaohjauksen yhdyspintapalvelujen suunnitteluun ja valmisteluun: elintapaohjauksen tarkistuslista,
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HYTE-toimintamallikortti (tulossa, tilanne 3/2023) HYTE-toimintamalli 2024  
• Hyvinvoinnin monialainen palvelukonsepti, siellä kulttuurikaverit ja -luotsit, lähetteet ja Kaikukortti mukana suunnitelmissa.
• Kaikukortti on mainittu TEAviisarissa.

Kaikukortti vastaa hyvin kuntien kulttuuritoimintalain (166/2019) perusteluihin kulttuurin saavutettavuudesta sekä lakiin, joka velvoittaa hyvinvointialueita edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§).

Tavoitteena on, että Kaikukortti toimii yhtenä työkaluna kulttuuritoiminnan viemisessä mukaan muun muassa kuntien hyvinvointikertomuksiin ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden indikaattoreihin. HYTE-kerroin (osallisuuden tukeminen) vastaa myös Kaikukortin tavoitteisiin.

Kaikukortti tuo mukanaan konkreettisia rakenteita sote- ja kulttuurialan yhteistoimintaan. Kaikukorttia voi hyödyntää kunnissa ja hyvinvointialueilla esimerkiksi:

• alueellisissa kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa,
• hyte-ryhmien työskentelyssä,
• hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnassa,
• osallisuussuunnitelmassa,
• muussa alueellisessa hyteen ja kulttuurihyvinvointiin liittyvässä yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa,
• Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRF) hyte-palvelutarjotin: palveluiden kokoaminen ja ohjaus sekä
• turvallisuus- ja hyte-työryhmissä.

Kaikukorttia voi hyödyntää kunnissa ja hyvinvointialueilla lisäksi esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Hyötyjä sote-, hyte-  järjestö- ja kulttuuritoimijoille

Sosiaali- ja terveysalan ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden kannalta Kaikukortti voi tukea asiakkaiden sosiaalista kuntoutusta sekä edistää asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja toimijuutta.

Kulttuuritoimijoille Kaikukortti-toiminnassa mukana oleminen on mahdollisuus esimerkiksi tavoittaa uusia kävijöitä ja edistää saavutettavuutta. Kaikukortti-verkostossa on yli kaksisataa erilaista pientä ja suurta, yksityistä ja julkista kulttuuritoimijaa, jotka ovat mukana toiminnassa hyvän tahdon eleenä. Viime aikoina myös monet urheilutoimijat ovat lähteneet mukaan Kaikukortti-toimintaan.

Kaikukortti on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Kulttuuria kaikille palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. Kaikukortin käyttöönottoprosessi on pyritty mallintamaan niin, että Kaikukortin käyttöönotto olisi mahdollisimman helppoa uusille alueille. Alue saa valmiita materiaaleja ja käytännön tukea toiminnan aloittamiseen ja ylläpitämiseen Kaikukeskuksesta – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelusta. Kaikukorttia kehitetään digitaalisesti luettavaksi esimerkiksi tilastojen keräämisen helpottamiseksi.

Toivomme, että kulttuuriala suuntaa katseensa köyhyyteen ja että sosiaali- ja terveysala sekä kuntien hyvinvointiala suuntaa katseensa kulttuurihyvinvointiin. Kaikukortin avulla voimme lisäksi kiinnittää huomiomme kulttuurisiin oikeuksiin.

2. Kaikukortti kiinnostaa!

Kaikukortti on käytössä lähes 100 paikkakunnalla, ja korttia voi käyttää kaikilla Kaikukortti-alueilla. Yhtenäisessä mallissa on etuja. Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli perustuu yhdenvertaisuuteen ja Kaikukortin kohderyhmän oikeuteen osallistua kaikille yhteiseen kulttuurielämään. Kaikukortti-verkoston kumppanit sitoutuvat yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja Kaikukortti-toiminta on siten selkeää myös asiakkaan näkökulmasta.

Haluatko pitää hissipuheen Kaikukortista?

Kiinnostuitko Kaikukortista? Haluatko esitellä Kaikukorttia lyhyesti eri toimijoille?

Voit tulostaa ohesta Kaikukortin hissipuheen, joka on tarkoitettu kenelle vain kiinnostuneelle.

Hissipuhe Kaikukortista [DOCX]
Hissipuhe Kaikukortista [PDF]

Voit lisäksi tulostaa vaikkapa esitteen Kaikukortista.

3. Kaikukortin käyttöönotto on helppoa

Kaikukortti-toiminnan aloittaminen on helppoa: Kaikukeskus – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu on julkaissut oppaan Kaikukortti-kokeilua varten, ja se tukee alueita Kaikukortin kokeilussa ja käyttöönotossa. Kaikukortti-kokeilun aloittamiselle on mietitty selkeät askeleet.

Kaikukeskus – Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelu tuottaa lisäksi toimintaan liittyviä materiaaleja, kuten Kaikukorttien mallipohjat, valtakunnalliset asiakasesitteet, työntekijöiden perehdytysmateriaalit ja Kaikukortti-käsikirjat sekä kortinjakajille että kulttuurikohteille. Kaikukortin visuaalisen ilmeen graafiset elementit ja InDesign-pohjat saa maksutta käyttöön Kaikukeskuksesta paikallisen Kaikukortti-viestintämateriaalin tuottamista varten.

Kaikille kulttuuria Kaikukortilla – Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon [DOCX]
Kaikille kulttuuria Kaikukortilla – Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon [PDF]

Ohjeita ja ideoita Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon on erityisesti oppaan luvussa 4: Miten Kaikukortin voi ottaa kokeiluun ja käyttöön omalla alueella. HUOM! HUOM.! Oppaan luvut 3, 4 (seitsemäs askel), 5, 6 sekä liite 1 eivät ole ajan tasalla. Ajantasaiset materiaalit ovat saatavilla seuraavien linkkien kautta:

Kaikukortin valtakunnallinen toimintamalli
Kaikukortti-käsikirja Kaikukortin jakajille
Kaikukortti-käsikirja kulttuurikohteille
Kaikukortti-esitteen valmis tekstipohja
Kaikukortin InDesign-mallipohjat ja graafiset materiaalit

4. Kaikukortti-kokeilun askeleet

1. Kaikukortin esittelytilaisuus
2. Paikallinen työryhmä
3. Koulutus paikalliselle työryhmälle
4. Aloitustyöpaja kiinnostuneille sote- ja kulttuurialan toimijoille
5. Kokous ja sitoumukset Kaikukortti-kokeilun toimijoille
6. Paikallisista tilastoista huolehtiminen
7. Kaikukortin painaminen ja paikallisen viestintämateriaalin tuottaminen
8. Perehdytys Kaikukortti-verkoston työntekijöille
9. Kaikukortin jakamisen aloittaminen
10. Paikalliset palautekokoukset ja -kyselyt

Seuraava askel: Kaikukortti-toiminnan pysyvä ylläpito

5. Kaikukortin kustannuksista

Kaikukortin koordinointi- ja ylläpitomalli on pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi. Kustannukset tulevat käytännössä kokeilun valmisteluun ja toiminnan ylläpitoon menevästä työajasta ja viestintämateriaalin tuottamisesta. Mukana oleville kulttuurikohteille ei ainakaan toistaiseksi korvata Kaikukortilla hankittuja lippuja ja kurssipaikkoja.

Kokeilun valmisteluun kannattaa varata 1–2 henkilön osittaista työaikaa noin 3–6 kuukauden valmistelujaksolle. Myös kokeilun aikana kannattaa varata työaikaa ainakin yhdeltä henkilöltä.

Kun Kaikukortti otetaan kokeilun jälkeen käyttöön, vaadittava työaika vähenee. Käytettävä työaika riippuu kuitenkin siitä, kuinka paljon alue haluaa panostaa korttiin ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Työajan lisäksi hyvin kohtuullisia kustannuksia syntyy Kaikukortin viestintämateriaalin kääntämisestä ja painamisesta, esimerkiksi 1 000–4000 euroa riippuen alueen koosta.

Vuodesta 2022 lähtien alueiden kustannuksia ovat myös Kaikukortin tietokannan, Kaikukannan ja Kaikukortti.fi -sivuston ylläpitokulut. Vuonna 2022 kustannukset on jyvitetty asukasmäärän mukaan puoliksi kulttuurin ja puoliksi soten kanssa. Vuonna 2023 kustannukset on jyvitetty asukasmäärän mukaan puoliksi kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa. 

Myös kortinjakajat ja kortin kulttuuri- ja liikuntatoimijat käyttävät työaikaa Kaikukorttiin. Kaikukortti-verkostossa on mukana yli 400 kulttuuri- ja liikuntatoimijaa, jotka tarjoavat kortinhaltijoille maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja hyvän tahdon eleenä (ns. good will). Kulttuuri- ja liikuntatoimijat eivät saa toistaiseksi kompensaatiota rahallisesti, mutta he voivat rajata Kaikukortti-asiakkaiden määrää Kaikukortin valtakunnallisessa toimintamallissa määriteltyjen rajausmahdollisuuksien mukaisesti.

6. Kuka ottaa kopin Kaikukortti-kokeilusta?

Kunta, seutukunta tai vaikka kokonainen maakunta voi ottaa Kaikukortin käyttöön. Mukana koordinoinnissa voi olla alueellinen sote. Vuodesta 2023 lähtien mukaan toivotaan hyvinvointialuetta.

Kaikukortti voi toimia osana kunnan ja alueen työtä asukkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Vaikka Kaikukortti-kokeilu voi olla kevyempi valmistella maantieteellisesti yhden kunnan alueella, kannustamme miettimään mahdollisuuksia myös seutukunnalliseen ja maakunnalliseen kokeiluun. Toisaalta kokeilun jälkeen on mahdollista laajentaa Kaikukortti-toimintaa muihin lähikuntiin.

Vastuu Kaikukortin kokeilemisen käytännön koordinoinnista ja Kaikukortin ylläpitämisestä alueella on aina paikallinen. Kaikukeskuksen –  Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun roolina on antaa paikallisille vastuuhenkilöille koulutusta ja pääasiassa etätukea Kaikukortin kokeilemiseen ja ylläpitoon liittyen sekä osallistua paikalliseen kehittämistyöhön kuten palautekokouksiin.

Sitoutuminen toimintaan

Kaikukortti-toiminnassa mukana oleva alue sitoutuu Kaikukortti-toiminnan periaatteisiin ja toiminnan paikalliseen koordinoimiseen.

Kaikukortti-toiminnassa tehdään kahdenlaisia sitoumuksia. Alue tekee kumppanuussitoumuksen Kaikukeskuksen –  Kaikukortin tuki- ja kehittämispalvelun kanssa. Kumppanuussitoumuksen tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti yhdenmukainen ja toimiva Kaikukortti-toiminta sekä tuki eri Kaikukortti-alueille Kaikukortti-toiminnan koordinoinnissa.

Lisäksi alueen Kaikukortti-vastuutahot tekevät Kaikukortti-kokeilun ajaksi sitoumuksen yksittäisten Kaikukortti-kumppaneiden kanssa. Kaikukortin valtakunnalliseen toimintamalliin sitoutuminen on ehto verkostossa mukana olemiselle. Jos ja kun toiminta jatkuu kokeilun jälkeen, sitoumuksia kokeilussa mukana olleiden paikallisten toimijoiden kanssa ei enää tarvita, mutta uusien kumppaneiden kanssa sitoumukset tehdään.

7. Keitä mukaan?

Paikalliset vastuutahot kokoavat paikallisen Kaikukortti-verkoston. Yleensä verkostossa on mukana laaja joukko erilaisia julkisia sote-, hyte-, ja kulttuuri- ja liikuntatoimijoita. Kaikukortin periaatteisiin kuuluu se, että paikallisessa Kaikukortti-verkostossa on mukana myös kolmannen sektorin toimija tai toimijoita ainakin Kaikukortin jakajina. Mukana verkostossa on myös yksityisien puolen kulttuuri- ja liikuntatoimjoita Kaikukortti-kohteina.