Historia
Kaikukortin kehittäminen käynnistyi Kulttuuripassin pilotointihankkeella (9/2014–12/2015), ja sitä on jatkettu eri hankkein: Kulttuuripassin jatkohanke (9/2014–15/2018) sekä Kaikukortti kaikuu -hanke (11/2017–9/2020).
Kaikukortin kehittämisen ensin Espoossa vuonna 2014 ja sitten Kainuussa vuonna 2015. Kaikukortti-toimintamalli on kehitetty yhdessä kulttuuri-, sote- ja hyte-alan sekä valtakunnallisten köyhyysasiantuntijoiden ja kohderyhmän kanssa. Olennaista on se, että kulttuuri ja sote ovat koordinoineet paikallista Kaikukortti-toimintaa yhdessä alusta saakka. Kaikukeskus koordinoi Kaikukortin kehittämistä valtakunnallisesti.
Mistä kaikki alkoi?
Kulttuuria kaikille -palvelu on työskennellyt vuodesta 2003 kulttuurialan yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuria kaikille -palvelu koki tarpeelliseksi selvittää 2010-luvun alussa, millaisilla keinoilla voitaisiin työskennellä vahvemmin taloudellisen ja sosiaalisen saavutettavuuden edistämiseksi. Käytännössä palvelu halusi muun muassa selvittää mahdollisuuksia turvata tiukassa taloudellisessa tilanteessa olevien henkilöiden oikeuksia osallistua kulttuuripalveluihin maksutta tai hyvin edullisesti. Palvelu kävikin tutustumassa muutamaan eurooppalaiseen malliin 2010-luvun alussa (Article 27 ja Hunger auf Kunst & Kultur).
Myös palvelun pääasiallinen rahoittaja, opetus- ja kulttuuriministeriö, piti tärkeänä kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämistä hyvin laaja-alaisesti sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset huomioon ottaen. Palvelu oli mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -työryhmässä, joka ehdotti loppuraportissaan (2014) Suomeen järjestelmää, jossa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt voisivat käyttää kulttuuripalveluja maksutta.
Kulttuuria kaikille -palvelu oli myös mukana opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus -työryhmässä, joka ehdotti loppuraportissaan (2014) Suomeen järjestelmää, jossa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevat henkilöt voisivat käyttää kulttuuripalveluja maksutta. Raportin 20. toimenpide-ehdotus:
”Työryhmä esittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää poikkihallinnolliset toimet, joiden tuloksena taloudellisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt voivat käyttää taide- ja kulttuuripalveluja edullisesti tai maksutta. Suomeen tulee luoda järjestelmä, jonka avulla pienituloinen henkilö voi osallistua taide- ja kulttuuritarjontaan maksutta tai alhaisella pääsymaksulla. Ns. kulttuuripassin jakamisessa tulee käyttää hyväksi muun muassa sosiaalialan järjestöjä ja muita organisaatioita. Työryhmä esittää, että ministeriön tuella toteutetaan yhdellä paikkakunnalla pilottihanke, jossa testataan toimintamallin sopivuutta Suomeen. Hankkeen käytännön toteutus tehdään tiiviissä yhteistyössä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa.” (Emt. 62–63.)
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014). Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014: 15.